Opiaatit ja korvaushoito
Opiaatit
Papaver
somniferum eli oopiumunikko, on kasvi, jonka kuivatusta maitiaisnesteestä
saadaan oopiumia. Raakaoopiumista valmistetaan morfiinia sekä kodeiinia ja
niistä edelleen heroiinia. Näitä kutsutaan luonnon opiaateiksi. Synteettisesti
valmistettuja opiaatteja ovat esimerkiksi metadoni ja petidiini.
Yhteisnimikkeenä luonnon ja synteettisille opiaateille on opioidi.
Opiaatteja,
kuten morfiinia käytetään lääketieteessä vaikeiden kipujen esimerkiksi
terminaalivaiheen syöpakipujen hoidossa. Kodeiinia on lääkeaineissa, joilla hoidetaan
mm. Yskää ja lievempiä kipuja.
Käyttötapa
Kivun
lievitykseen käytettäviä lääkkeitä myydään kapseleina, tabletteina, liuoksina,
laastareina ja peräpuikkoinakin. Oopiumia myydään tummanruskeina paloina tai
jauheena, joita useimmiten poltetaan tai syödään. Heroiini jauhetta käytetään
suun kautta, suonensisäisesti tai polttamalla. Jauheiden väri ja vahvuus
vaihtelevat suuresti. Heroiinin polttaminen tapahtuu useimmiten siten, että
heroiinia ripotellaan foliopaperin päälle ja kuumennetaan alapuolelta esimerkiksi
sytkärillä. Kuumetessaan heroiini kaasuuntuu paksuksi kellertäväksi
savuksi, jota vedetään hengitysteihin.
Yliannostuksen
vaara on suuri katukaupasta ostettaessa, sillä vahvuutta on vaikeaa arvioida.
Suonensisäisesti
otetun aineen vaikutus alkaa minuuteissa, suun kautta otettuna noin puolessa
tunnissa.
Vaikutukset
Opiaatit
kiinnittyvät elimistön omiin opiaattireseptoreihin ja kiihdyttävät ja
aktivoivat niiden vaikutusta , eli ovat opiaattiagonisteja. Opioidien
vaikutukset vaihtelevat hieman käyttötavan ja aineen mukaan. Opiaatit
vaikuttavat euforisoivasti ja keskushermostoa lamaannuttavasti.
Käyttäjä
kokee heti aineen ottamisen jälkeen ahdistuneisuuden ja jännityksen
laukeamista, liikkeiden hidastumista ja voimakasta hyvänolon tunnetta- nälkä
ja kipu katoavat, kuten usein myös seksuaalinen halukkuus. Puhe voi myös
sammaltaa ja refleksit hidastua. Usein aineen käyttöön liittyy alkuun
pahoinvointia ja levottomuutta. Myös sydämen lyöntitiheys voi kasvaa ja
verenpaine laskea. Pupillit muuttuvat pieniksi.
Annosten
kasvaessa olo tuntuu lämpimältä, suu saattaa kuivua ja raajat tuntua raskailta.
Olo vaihtelee virkeästä uneliaaseen. Käyttäjä on usein sisäänpäin kääntynyt,
apaattinen. Myöhemmin ilmenee motorista kiihtyneisyyttä, muistin ja
tarkkaavuuden häiriöitä sekä arviointikyvyn heikkouuta.
Haittavaikutukset
Haittavaikutuksia
ovat ummetus, pahoinvointi, oksentelu, lihasnykäykset, virtsaumpi, hikoulu,
suun kuivuminen, ihon kutina, sekavuus ja hallusinaatiot, ahdistus sekä
mielialan muutokset. Pitkäaikaisen käytön riskit liittyvät hyvin
paljon huumeen käyttötapaan, epäpuhtaisiin aineisiin ja välineisiin.
Säännöllisessä ja pitkäaikaisessa käytönssä on riski sairaustua
keuhkosairauksiin kuten keuhkokuumeeseen sekä tuberkuloosiin. Myös tulehdukset
ihossa, verisuonissa ja sydämessä sekä maksa ja munuaisvauriot ovat
mahdollisia. Opiaattien kipua lievittävän vaikutuksen ja elämäntyylinkin vuoksi
monilla jää myös hoitamatta somaattiset vaivat ja tulehdukset kuten esimerkiksi
hammaskivut, joilla voi olla kohtalokkaitakin seurauksia. Suonensisäisesti
käytettynä on riski myös verisuonivauriohin ja tukkeumiin sekä likaisista
välineistä tarttuviin infektiohin (HIV, hepatiitti ym.).
Suurempia
annoksia käytettäessä hengitys hidastuu, iho tuntuu kylmältä, nihkeältä ja
näyttää sinertävältä. Hengityslaman ja pysähdyksen riski on suuri isoilla
annoksilla ja se voi johtaa kuolemaan.
Vieroitusoireet
Säännöllinen
opiaattien käyttö johtaa sietokyvyn kasvamiseen ja voimakkaaseen fyysiseen ja
psyykkiseen riippuvuuteen. Vieroitusoireet ovat voimakkaita ja ilmestyvät jopa
muutaman tunnin päästä viimeisestä annoksesta, jos käyttö on ollut
säännöllistä. Muutaman päivän kuluessa oireet ovat voimakkaimmillaan.
Vierotusoireet voivat kestää useitakin viikkoja. Pitkään ja säännöllisesti
käytettynä päihdyttävä vaikutus häviää, eikä huume enää ”kolahda”. Monet
tarvitsevat aineen pitääkseen vieroitusoireet kurissa ja pystyäkseen toimimaan
arjessa.
Oireita ovat
vapina, pahoinvointi, oksentelu, kuume, vapina, kouristukset, hikoilu ja
vilunväristykset (iho ”kananlihalla”) sekä nuha ja voimakas aivastelu. Kipuja
esiintyy usein lihaksissä ja myös sisäelimissä. Suolisto voi kouristella ja
ruokahaluttomuus on yleistä, josta voi aiheutua painonlaskua. Sydämen syke ja
hengitys voivat olla tiheitä ja verenpaine voi nousta. Käytös on usein
rauhatonta ja huumehakuista.
Korvaushoito
Korvaushoidossa
käytettäviä lääkkeitä ovat synteettiset opiaatit Subutex, Suboxone ja metadoni.
Suboxone on
bubrenorfiinin ja naloksonin yhdistelmävalmiste, jota käytetään opiaattiriippuvaisten
vieroitus- ja korvaushoitolääkkeenä. Naloksonilla pyritään estämään lääkkeen
väärinkäyttö pistämällä, sillä naloksoni on opiaattien vasta-aine, eli
opiaattiantagonisti, reseptorin salpaaja, joka estää opiaattien vaikutuksen.
Suboxone on resoribletti, joka imeytyy suun limakalvoilta.

Metadoni
vaikuttaa myös opidoidi-reseptororien kautta, mutta sillä on myös serotoniinin
ja noradrenaliinin takaisin soluun ottoa estävä vaikutus, joka myös osaltaan
helpottaa kipua. Metadonia käytetään siis myös pääasiassa vaikeiden kipujen
hoidossa (Dolmed 5 mg tabl), mutta liuoksena valmistetta käytetään
opioidikorvaushoidossa ( esim. Methadone Martindale Pharma 2mg/ml). Metadoni on
eniten käytetty lääke korvaushoidossa, 40 % korvaushoidossa olevista käyttävät
metadonia, eli noin 700 henkilöä.

Korvaushoidossa
käytettävät annokset ovat tappavia satunnaisesti opioideja käyttävälle tai jos
käytössä on ollut taukoa, sillä toleranssi laskee myös melko nopeasti.
Korvaushoidon ylläpitoannos voi olla jopa 60-120 mg, ku tappavan annoksen on
raportoitu olevan tottumattomille 50-100 mg ja suonensisäisesti vielä pienempi.
Mikäli hoitoannoksia jää välistä muutamankin päivän ajan, on syytä laskea
annosta tauon jälkeen 25-50%. korvaushoitoa lopetellessa annosta
lasketaan esimerkiksi 2,5-5 mg viikossa.
LÄHTEITÄ:
http://www.irtihuumeista.fi/tietoa_ja_tukea/huumausaineet/opiaatit
http://toimipaikka.a-klinikka.fi/vinkki/sites/toimipaikka.a-klinikka.fi.vinkki/files/Subutex,%20buprenorfiini%20opas.pdf
http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/huumeet-laakkeet-ja-muut-paihdeaineet/buprenorfiini-paihdekaytossa
Partanen,
Holmberg, Inkinen, Kurki, Salo-Chydenius. Päihdehoitotyö. 2015. WSOY
Kommentit
Lähetä kommentti