Kukka, piri ja kokkeli

Erilaisia huumeita ja päihtymistarkoituksessa käytettäviä aineita on niin monia, että tämä teksti venyisi valtavan pitkäksi, mikäli kaikki tähän erittelisin. Ajattelinkin koota tähän nyt tietoa yleisimmin vastaan tulleista kannabiksesta ja amfetamiinista sekä myös kokaiinista. Ehkäpä muista jossain toisessa kohtaa. Koen, että myös motivoiva haastattelu on helpompaa, jos on itsellä enemmän tutkittua tietoa, jolle nojata omat perustelunsa päihteiden haitoista ja kannustaa asiakasta päihteettömyyteen.

Kannabis ”pilvi, mari, ruoho, kukka” :

Hasis, hasisöljy ja marihuana ovat kannabistuotteita, joista hasisöljy vahvinta ja marihuana useimmiten miedointa. Kannabiksen päihdyttävä ainesosa on rasvaliukoinen THC eli delta-9-tetrahydrokannabinoli ja sitä valmistetaan Cannabis sativa- nimisestä hamppukasvista.

Käyttötapa:

Kannabista poltetaan piipussa tai sätkässä (”jointti”) yksinään tai tupakkaan sekoitettuna. Sitä myös höyrystetään päästämällä kuumaa höyryä marihuanan läpi. Sitä voidaan käyttää myös sellaisenaan sekoitettuna esimerkiksi teehen tai leivoksiin. Suun kautta otettuna vaikutus on voimakkaampi, mutta ilmenee hitaammin.

Synteettinen kannabis on salakavalan vaarallista. Se näyttää tavalliselta marihuanalta, mutta siihen on laboratoriossa ruiskutettu nestemäisiä kemikaaleja.

Kotikasvatus on lisääntynyt suomessa viimeaikoina.

Vaikutus:

Keskushermoston tyypin 1 kannabinoidireseptoreihin, eli CB1-reseptoreihin vaikuttavat endokannabinoidit säätelevät muun muassa mielialaa, muistia, unta ja kognitiota, joihin vaikuttaa myös kannabiksen keskeinen aine tetrahydrokannabinoli (Δ9-THC). Toinen kannabiksen osa-aine, kannabidioli (CBD), on anksiolyyttinen ja eroaa Δ9-THC:stä erityisesti antipsykoottisen vaikutuksensa perusteella.( Terveyskirjasto)

Useimmiten kannabista käytetään sen rauhoittavan, hyvänolon tunteen vuoksi. Kannabiksen välittömiä vaikutuksia ovat esimerkiksi puheliaisuus, iloisuus, estojen katoaminen ja voimakas nälän tunne. Silmät voivat verestää ja pulssi kiihtyä. Etenkin päihtymystilan myöhemmässä vaiheessa käyttäjästä voi tulla unelias, syrjäänvetäytyvä ja hiljainen. Kannabiksen vaikutus riippuu paljon siitä, onko käyttäjä ensikertalainen vai tottunut käyttäjä ja siitä, millaisessa mielentilassa ja seurassa käyttäjä on. Suuremmilla annoksilla totta kai vaikutuksetkin ovat vahvempia, kuten erilaisia paniikkitiloja, pahoinvointia ja aistimusten voimistumista. Kannabiksen käyttö voi heikentää myös etenkin lyhytkestoista muistia ja suoriutumiskykyä.

 Tottumattomalla käyttäjällä tai suurilla annoksilla eivät ole mitenkään tavattomia psykoottiset oireilut ja äkilliset sekavuustilat, jotka kuvautuvat harhaisuutena, pelokkuutena, vainoharhaisuutena ja jopa väkivaltaisuutena.

 

Seuraukset:

Säännöllinen ja pitkäaikainen kannabiksen käyttö nostaa toleranssia, jolloin henkilö tarvitsee suurempia ja suurempia annoksia saadakseen aineesta saman vaikutuksen. Pitkäaikainen kannabiksen käyttö voi tutkimusten valossa altistaa masennukselle ja nostaa riskiä sairastua psykoosiin tai skitsofreniaan ja muihin psyykkisiin ongelmiin. Useiden tutkimusten mukaan kannabiksella ja skitsofrenialla on yhteys. Etenkin alle 15 vuotiaana kannabiksen käytön aloittaneilla voi olla jopa 4-kertainen riski sairastua skitsofreniaperheeseen kuuluvaan sairauteen ennen 26. Ikävuotta. Todennäköisesti kannabis itsessään ei aiheuta skitsofreniaa, vaan se toimii laukaisevana tekijänä henkilölle, jolla siihen on alttius.

Pitkään ja runsaasti kannabista käyttäneillä todetaan usein apatiaa, ahdistuneisuutta, velttoutta, haluttomuutta kohdata haasteita ja huolehtia omasta hygieniastaan, seksistä ja sosiaalisista kontakteista. Libidon ohella kannabis voi heikentää myös hedelmällisyyttä. Pitkässä juoksussa kannabiksen voi johtaa siihen, että henkilö kokee tarvitsevansa ”savut”, että pystyy toimimaan elämässä ylipäätään millään tasolla, esimerkiksi käymään kaupassa. Tätä oireyhtymää voidaan kutsua Amotivaatiosydroomaksi.

Kannabiksen polttaminen tai höyryn hengittäminen bongista lisäävät keuhkosairauksien, kuten keuhkotulehdusten tai keuhkolaajentuman riskiä. Kannabiksen savu sisältää enemmän tervaa ja karsinogeenejä kuin tavallinen tupakka ja se lisää syövän (suu, nielu, kurkunpää, keuhkot) riskiä. Säännöllisesti käytettynä pidempään voi syntyä psyykkinen ja fyysinen riippuvuus. Persoonan muutokset ja oppimisvaikeudet ovat yleisiä pidempään kannabista käyttäneillä. Kannabiksen käyttäjillä onkin magneettikuvauksissa (MRI) havaittu amygdalan ja hippokampuksen kudoskatoa. Kognitiot palautuvat hitaasti käytön lopettamisen jälkeen. Vaikutukset persoonaan, muistiin ja oppimiseen voivat näkyä vielä 6-9 kk käytön lopettamisen jälkeenkin.

Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö erityisesti nuorilla altistaa myös muiden huumeiden käytölle. On ilmeisesti hyvin pitkälle kyse geneettisestä alttiudesta, kuka mieltyy kannabiksen vaikutukseen ja kenelle riippuvuus herkimmin syntyy. Kuitenkin kannabiksen käytön myötä esimerkiksi riski syrjäytymiseen ja rikoksiin ajautumiseen kasvaa.

Vieroitusoireet:

Unihäiriöt, hikoilu, hermostuneisuus, ruokahaluttomuus. Fyysiset oireet kestävät noin viikon.

 

Huumeseula:

Δ9-tetrahydrokannabinoli (THC), varastoituu rasvakudoksiin, josta se vapautuu hyvin hitaasti, joten pitkäaikaisen kannabiskäytön lopettamisen jälkeen huumeseula voi pysyä kannabispositiivisena jopa yli kuukauden.

Amfetamiinit, ”vauhti, piri, spiidi”

Historia:

1930-luvulla nenän vaikeaan tukkoisuuteen

Toisen maailmansodan aikana sitä annettiin sotilaille hälytysvalmiutta tehostamaan.

1950- ja 60-luvuilla amfetamiinia käytettiin piristeenä sekä masennuksen ja ylipainon hoitoon.

1968 Suomessa huumausaineeksi luokittelu.

 

Käyttötapa:

Tabletteina, kapseleina, jauheena, liuoksena ja kiteinä. Väri vaihtelee kellertävän vaaleasta keltaiseen. Sitä voidaan nuuskata, polttaa, käyttää suonensisäisesti sekä suun kautta tabletteina tai kapseleina.

Vaikutukset:

Amfetamiini vaikuttaa keskushermostoa kiihottavasti. Sen välittömiä vaikutuksia ovat euforia, energisyyden ja hyvänolon tunne. Monet käyttäjät, etenkin annosta nostettaessa ovat puheliaita, levottomia ja voivat tuntea itsensä voimakkaaksi ja ylivertaiseksi. Jotkut käyttäytyvät jopa vihamielisesti ja aggressiivisesti.

Seuraukset:

Keskushermoston vaikutuksensa lisäksi amfetamiini vaikutta myös sydämeen, keuhkoihin ja muihin elimiin. Jo melkoisen pienillä annoksilla ilmenee erilaisia fyysisiä vaikutuksia kuten ruokahalun vähenemistä, hengityksen ja sydämen lyöntitiheyden nopeutumista, verenpaine kohoamista ja pupillien laajenemista.

Suuremmat annokset voivat aiheuttaa kuumeilua, hikoilua, päänsärkyä, näön hämärtymistä ja huimausta. Erittäin suurten annokset voivat aiheuttaa amfetamiinimyrkytyksen, jonka oireita ovat sydämen rytmihäiriöt, kouristukset (epileptiset kohtaukset) ja koordinaatiokyvyn menetys. Amfetamiinin käytöstä johtuva aivoverenvuoto, sydänhalvaus ja korkea kuume voivat johtaa kuolemaan.

Ruokahaluvaikutuksiensa vuoksi pitkäaikaisesta amfetamiinin käytöstä voi seurata laihtumista, vajaaravitsemusta ja sen myötä myös vastustuskyvyn heikkenemistä. Jatkuvasti amfetamiinia käyttävä ihminen voi olla käytökseltään arvaamaton ja jopa väkivaltainen, sillä amfetamiini aiheuttaa mm. Amfetamiinipsykoosia, jonka kuvataan olevan hyvin saman tyyppinen kuin paranoidisen skitsofrenian. Henkilöllä voi olla harhoja, joiden mukaan toiset ihmiset vainoavat tai uhkaavat häntä. Psykoottiset oireet voivat kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon käytön lopettamisen jälkeen.

Sietokyky nousee myös amfetamiinia säännöllisesti käyttävillä ja se aiheuttaa erityisesti psyykkistä riippuvuutta. Henkilö tarvitsee isompia annoksia saadakseen aikaan saman vaikutuksen. Tosin toiset amfetamiinin vaikutukset voivat pitkän käytön myötä tulla jopa pienemmilläkin annoksilla.

Amfetamiinin suonensisäinen käyttö lisää riskiä mm. munuaisten vaurioitumiseen ja sydänkohtaukseen, sillä se liukenee huonosti veteen, ja näin ollen saattaa aiheuttaa hiusverisuonten tukkeutumista ja verisuonten seinien heikentymistä.

Suonensisäisesti käytettynä likaiset neulat ja epähygieeniset pistämistavat voivat vaurioittaa elimistöä ja aiheuttaa tulehduksia. Yhteisneuloja käyttävillä on suuri riski sairastua virustauteihin, esimerkiksi AIDSiin ja B- tai C-hepatiittiin.

Vieroitusoireet:

Väsymys, pitkä, mutta häiriintynyt uni, voimakas nälkä, ärtyisyys ja masentuneisuus sekä väkivaltaisuuden puuskat ovat amfetamiinin vieroitusoireita.

Kokaiini, crack ”koka, kokkeli”

Kokaiini valmistetaan kokapensaan lehdistä lähinnä Perussa ja Boliviassa. Kokaiinia myydään katukaupassa valkoisena läpikuultavana jauheena, jota käytetään nuuskaamalla, suonensisäisesti tai sekoittamalla joskus esimerkiksi alkoholiin ja suun kautta otettuna. Lääkkeellistä käyttöä kokaiinilla on puudutteena.

Käyttötapa:

Kemiallisen prosessin avulla kokaiinihydrokloridista uutetaan puhdasta kokaiinialkaloidia (free base), jonka teho on vahvempi kuin tavallisen kokaiinin. Tätä käytetään polttamalla savukkeissa tai vesipiipulla. Crack valmistetaan hieman yksinkertaisemman kemiallisen prosessin kautta. Crackia käytetään ainoastaan polttamalla.

Kokaiinin puoliintumisaika on1-2 tuntia ja vaikutusaika melko lyhyt. Nuuskattu kokaiinin vaikutukset tulevat noin 3 minuutin kuluttua ja se vaikuttaa noin 20-45 minuuttia, kun taas suonensisäisesti tai poltettu kokaiini alkaa vaikuttaa muutamissa sekunneissa ja vaikutus kestää vain kymmenisen minuuttia. Polttaessa kokaiini imeytyy välittömästi keuhkoverenkiertoon, päästen sieltä suoraan, nopeasti vaikuttamaan keskushermostoon kuten myös iv:nä käytettynä. Monet käyttäjät ottavat ”runeja” eli useita annoksia peräkkäin.

Vaikutukset:

Kokaiini ja crack vaikuttavat myös keskushermostoa kiihdyttävästi. Vaikutus perustuu lähinnä dopamiinivälittäjäaineen pitoisuuden kohoamiseen. Käyttäjän olo on useimmiten euforinen, puhelias ja virkeä. Toisaalta voi vaikutus olla myös päinvastainen: mietteliäs, hermostunut, pelokas. Kuten kaikkien muidenkin huumeiden kohdalla, myös kokaiinin vaikutukset riippuvat käyttäjän mielentilasta ja siitä onko samaan aikaan käytössä muita päihteitä tai lääkkeitä. Alkoholin kanssa käytettynä elimistössä syntyy kokaiiniakin myrkyllisempää kokaetyleeniä, joka on erityisen haitallista sydämelle.

Seuraukset:

Fyysiset oireet ovat samankaltaisia kuin amfetamiinilla. :syke kiihtyy, verenpaine ja ruumiinlämpö nousee, unentarve ja ruokahalu laskee. Suurilla annoksilla käytös voi olla arvaamatonta ja väkivaltaista.

Kokaiinimyrkytyskin vastaa amfetamiinimyrkytystä. Oireita ovat mm. tärinä, huimaus, lihasnykäisyt ja paranoidiset ajatukset ja harhat. Kokaiinin käytöstä johtuvia kuolemia on myös raportoitu. Näiden syinä ovat olleet kouristukset, sydämen rytmihäiriöt, hengityksen pysähtyminen ja lämpöhalvaus.

Säännöllisesti kokaiinia käyttävä on useimmiten rauhaton, jännittynyt ja kärsii univaikeuksista. Amfetamiinipsykoosia tai paranoidista skitsofreniaa muistuttavat harhat ja hallusinaatiot ovat mahdollisia. Kuitenkin melko pian käytön lopettamisen jälkeen psykoosioireet helpottavat.

Kokaiinin nuuskaaminen jatkuvassa käytössä aiheuttaa nenän tukkoisuutta, nenän väliseinän reikiintymistä ja kuoliota sekä sierainten rohtumista. Poltettuna taas hengitysteiden ärsyyntymistä. Suonensisäisesti käytettynä piilee myös omat vaaransa, kuten muidenkin huumeiden kohdalla.

Vieroitusoireet:

Kokaiinin kohdalla ei ole todettu sietokyvyn kasvamista, mutta se aiheuttaa voimakasta psyykkistä riippuvuutta, fyysisestä riippuvuudesta tutkijat eivät ole päässet yksimielisyyteen.

Kuitenkin on todettu, että monet käyttäjät kasvattavat kerta-annostaan käytön edetessä. Vieroitusoireet tulevat romahduksen jälkeen ”crash”: levottomuus, masennus, voimattomuus. Etenkin syvä masennus on yleistä runsaasti kokaiinia käyttäneiden lopetettua.

Lähteitä:

http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo93643.pdf

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=nix01881

Portti auki psykooseihin, artikkeli Tehy 1/2016

http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/huumeet-ja-laakkeet/kannabis-marihuana-ja-hasis http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50041

http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/huumeet-ja-laakkeet/amfetamiini-metamfetamiini-seka-muut-piristeet

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50041#NaN